Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta » uutiset

Linkkipostaukset jäähylle

sampsa — Mon, 12 Sep 2011 06:45:54 +0000

Jätän saksittua tittelillä kulkeneet linkkipostaukseni jäähylle. Postauksilla halusin nostaa esiin tärkeitä aiheita ja kirjoituksia jotka jäävät valtamediassa vähemmän tärkeiden uutisten varjoon. En ole enää varma onko hyödyllistä monistaa muiden kirjoituksia tuomatta niihin mitään uutta.

Kirjanmerkkaan hyviä juttuja yhä mutta nyt ilman julkaisutarkoitusta. Löydät sekalaiset linkkini täältä.

Mielenkiintoinen uutisjana IMF:stä, Libyasta, Ranskan presidenttikisasta ja ennen kaikkea Dollarista

sampsa — Sun, 29 May 2011 12:12:08 +0000

Tällainen uutisjana tuli puheeksi tänään Mätäjokifestivaalien pomppulinnan reunalla.

Video – ‘Black Gold’ War in Libya – USA/NATO afraid Gadaffi will devalue the dollar by repricing Oil in Gold

Ooh! Mätisfestarit olivat muutenkin mukavat.

Vastemielistä ruokaa

sampsa — Fri, 05 Nov 2010 20:18:50 +0000

Eilisessä TedX Helsingissä näytettiin tämä mainio video sikojen merkityksestä yhteiskunnallemme. Kuten Alankomaat, myös Suomi elää sioista. Eläinteollisuus on muistaakseni kansantaloudelle kolmanneksi tärkein sektori metsä- ja metalliteollisuuden jälkeen.

Christien tutki sikateollisuutta kolme vuotta selvittäen mihin kaikkeen sianruhoa käytetään. Tiesitkö, että sianluulientä käytetään saippuasi ja shampoosi valmistukseen tai, että leipätaikina paranee siankarvoilla?

TEDxAmsterdam: Christien Meindertsma from TEDxAmsterdam on Vimeo.

Aamulla aloin voida aamiaispöydässä pahoin lukiessani kuinka sikoja kohdellaan Suomessa.

“Maatalouden verkkopalvelussa opastetaan yhä vetämään kivekset reippaalla otteella ulos niin, että kivesnuorat katkeavat…Eviran ylitarkastaja Sari Salminenkaan ei osaa sanoa, mitä kielletyllä kudosten repimisellä tarkoitetaan. Salmisen mukaan kysymys ei ole valvonnan kannalta merkittävä.”

Salminen on hyvä ja kysyy kivekset omaavilta tutuiltaan onko niiden irti repiminen niin merkittävää, että sitä tulisi valvoa. Hän saattaa yllättyä vastauksesta. Toinen kysymys on se, tulisiko toisten skrebuja sorkkia edes laillisin keinoin. Varsinkaan kun laki sallii täysin moraalittoman toiminnan.

Vaihdoin kansalaisjärjestöä jota tuen kuukausiavustuksella ja jätin lihat ostamatta viikonlopun kalareissulle. Täytynee alkaa hämmentämään yhä enemmän näitä herkullisia kasvisherkkuja.

Kun Suomi päätti että lapsia ei tule auttaa

sampsa — Wed, 01 Sep 2010 09:55:35 +0000

Maahanmuuttoministeri Thors on ilmeisesti viettänyt kesälomaa pohtimalla kuinka estää pakolaislasten auttamisen. Suomen valtion logiikalla lasten tulee jäädä sodan jalkoihin, elleivät heidän vanhempansa ole jättäneet heitä sinne jo aiemmin paetessaan Suomeen. Poliisiministeriö vertaa sotalasten auttamista ihmiskauppaan.

Thors on ministerinviisaudessaan keksinyt lopullisen ratkaisun. Suomi kykenee kieltäytymään lasten auttamisesta pois sodan keskeltä vaatimalla lapsilta biometristä passia.

Poliisiministeriö, maahanmuutonestovirasto ja rasistit taputtavat valkoisia kätösiään. Hämmästyttävää kuinka nopeasti Suomi muutettiin muukalaisvihamieliseksi valtioksi.

Sotalapset ovat lapsia, jotka lähetettiin Suomesta toista maailmansotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Ruotsiin vietiin tai lähti noin 72 000 lasta, Tanskaan 4 200 ja Norjaan noin sata lasta ja äitiä. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.[1]

Talvisodan aikana Ruotsissa levisi tunnuslause Finlands sak är vår! Maa tarjosi heti turvapaikkaa Suomen lapsille. – Wikipedia: sotalapset

Avautumista Kööpenhaminasta ja ilmastonmuutos-ahdistuksesta

sampsa — Sat, 02 Jan 2010 12:00:22 +0000

Otin Kööpenhaminan ilmastokokousfiaskon raskaasti. Päättäjien kädettömyyden aiheuttama ahdistuksen määrä yllätti. Olen huomannut, että vaikeista asioista kirjoittaminen auttaa minua jäsentämään ajatuksia ja purkamaan mielipahaa ja ahdistusta. Toivottavasti sinäkin saat kirjoituksesta jotain irti.

Aloin syksyn mittaan olemaan kurkkuani myöten täynnä ilmastonmuutosuutisia. Tutkimukset toisensa jälkeen osoittivat lapsilleni aina entistä kamalampia tulevaisuudennäkymiä. Koko ongelma oli muka tarkoitus selvittää Kööpenhaminassa.

Vaikka olin hyvin skeptinen päättäjien kyvyistä tehdä epäitsekkäitä päätöksiä, hämmästyin kuinka voimakkaasti reagoin Kööpenhaminan ilmastokokouksen täydelliseen epäonnistumiseen.

Olin junassa matkalla kotiin kun luin ensimmäisistä Köpiksen hätähuudoista. Obama oli pettänyt. Koko ihmiskuntaa koskettavan ongelman kauheus tuntui vyöryvän kerralla niskaani.

Millaista on elää maapallolla jossa henkiin jääneet miljardi ihmistä elävät kapealla ilmastovyöhykkeellä, eteläisen pallonpuoliskon ollessa asuinkelvotonta aavikkoa? Kuinka sopuisasti ne viisi miljardia voivat kuolla? Kuinka muuttoliikkeet tulevat sujumaan. Sodinko minä vai vasta poikani?

“…Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy…”

Miten voi olla mahdollista, että “päättäjät” epäonnistuvat päättämään uransa tärkeimmästä asiasta? Miten meidän nyt käy? Ilmastokokouksen piti pelastaa meidät. Onko vielä aikaa estää pahimmat skenaariot? Kirjoitin Facebookin päivitykseen: we have failed.

Kumppanissa oli syksyllä hyvä kirjoitus siitä, kuinka ilmastonmuutosuutiset ahdistavat. Valtava maailmanlaajuinen ongelma, joka tuntuu olevan omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella syö miestä jos toista.

Keksimme keinoja olla ajattelematta epävarmuutta ja mielipahaa tuovaa asiaa.

Yhdet sulkevat asian pois elämästään välttelemällä uutisia.
Toinen puolustautuu ahdistukselta kuluttaen ja autoillen uhmaiän tarmolla entistä enemmän.
Kolmas kieltää koko ilmiön ja toivoo, että tutkijat löytävät todisteita uskolle.
Monet tekevät pieniä muutoksia kulutustottumuksissaan kokeakseen tehneensä voitavansa. He autoilevat markettiin palauttamaan maitotölkkejä, ja ostavat luomukermaa paistin kastikkeeksi.

Jos tunnistit itsesi listasta, älä murehdi. Et ole ainut vaan paremminkin osa massaa (mikä varmasti riemastuttaa).

On luonnollista, että haluaa välttää ahdistavia asioita. Ne haluaa unohtaa ja toivoa, että asiat ovat huomenna kuin taikaiskusta toisin. Valitettavasti asioiden eteen täytyy tehdä jotain – sinunkin. Hyvä uutinen tässä on se, että tekemällä oman osuutesi minimoit ahdistuksen ja näytät muille esimerkkiä.

Ilmastonmuutos ahdistaa minuakin. Kööpenhaminan kokouksen jälkeen ilmastonmuutos vasta ahdistaakin. Poliittiset päättäjämme epäonnistuivat. Edustajamme nakkasivat hanskat tiskiin ja viskasivat pallon meille tavallisille jampoille, kolmannelle sektorille ja yrityksille. - Selvittäkää te tämä katastrofi. Me suunnittelemme nyt ympäristöhallinnon alasajoa.

En usko, että kyseessä oli vain päättäjien epäonnistuminen, vaan koko järjestelmä saattaa olla kykenemätön enää edustamaan nykyisenkaltaista yhteiskuntaa. Jos koen saavani surkeaa palvelua, siirryn käyttämään parempaa palvelua tai teen asian itse. En tiedä haluanko enää äänelläni tukea jatkuvasti pettävää poliittista järjestelmää.

Muutamana joulukuun pikkutuntina olen pilannut ystävien illan (sori) purkamalla ahdistustani kertomalla suunnitelmista muuttaa ilmastonmuutoksen vuoksi maaseudulle. Omalla pellolla ja haulikolla luulisi pärjäävän ilmastonmuutoksellekin. Ahdistava ajatus.

Yritän minimoida ilmastonmuutosahdistuksen vähentämällä omia päästöjä, ja välttelemällä ilmastouutisia, siinä missä muitakin uutisia (suurinta osaa). Vältän ahdistuksen ja parannan oloani tekemällä merkittäviä parannuksia siihen kuinka käytän maapallon resursseja. Samalla kun pienennän omaa vaikutustani opetan lapsille kuinka täällä sopii käyttäytyä. Itsekkyys ja kansallinen etu kuuluvat historian kirjoihin.

Tavoitteenani on elää velattomasti, eli niin, että en käytä ympäristöä hyödyksi nopeammin kuin se ehtii uusiutua. Aion tänäkin vuonna pienentää vaikutustani vähentämällä kulutusta (tavara syö pään), minimoimalla autonkäytön (fillaristit ovat aateliaa), yhä vähentämällä lihaksien syömistä (ei oikein tee enää edes mieli) ja pienentämällä ekosähkölaskua.

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että saan käyttää suuren osan ajastani ympäristön suojeluun. Järjestöt tarvitsevat nyt kaiken tuen työlleen, sillä välin kun päättäjät keskittyvät syyttelemään toisiaan kansallisen edun ajamisesta/itsekkyydestä.

Sinäkin voit tehdä osasi ja parantaa oloasi helposti:

Vaihda uusiutuvaan energiaan
Älä aja autolla, käy aluksi töissä vaikka kerran viikossa julkisilla ja lisää rauhallisten aamujen määrää hiljalleen
Vähennä lihan syömistä, lihaton maanantai?
Säästä rahaa

Tässä muutama, mielestäni hyvä, kirjoitus ilmastonmuutoksesta ja Köpiksestä.

Kirjoituksen kuvan (cc) Helsingin Energian kivihiilipiipuista nappasi melancholic optimist. Helsingin päättäjät kokevat kivihiilestä luopumisen yhä liian hankalaksi.

Välihuomioita puutarhatuolista

sampsa — Tue, 04 Aug 2009 22:04:41 +0000

Lomaa on vielä puolet jäljellä, hyvä. Kahden viikon aikana olen huomannut, että:

kuten aina tarvitsen kaksi viikkoa rentoutuakseni, pojan kanssa on kiva heitellä palloa, kimalaisia on tänä vuonna enemmän, kasvimaa alkaa pursuta ruokaa, Tammisaaressa on liikaa autoja, keskustaan ei tarvitse mennä, oikeastaan leikkipuisto-koriskenttä-kasvimaakolmiosta ei tarvitse poistua, uutisia ei kannata seurata, lomalla säästää rahaa, omanmaan pottuja ei voita mikään ei edes omanmaan porkkana, luen arkisin liian vähän, kirjoittaminen on välillä vaikeaa, yrityksen perustaminen on helppoa ja että lapset kasvavat nopeasti.

Alla herkkuja kasvimaalta. Arvioni mukaan tulen kantamaan palstalta kotiin noin 15 suurta kesäkurpitsaa, 18 kiloa perunoita, salaattia, salaattia ja salaattia, viisi kiloa porkkanoita, kilon retiisejä, seitsemän litraa punaviinimarjoja ja viisi litraa mustaviinimarjoja sekä papuja, herneitä ja hyvässä lykyssä kurkkuja, tomaatteja ja munakoisoja. Niin ja kukkasia vaimolle, of course. Mikä mukavinta kasvit kasvaa puutarhatuolilla maailmaa kummastellessakin.

Kuinkas teillä? Onko mukavaa?

Maksat maataloustukea noin 500 € vuodessa

sampsa — Mon, 20 Jul 2009 11:27:52 +0000

International Herald Tribune ja New York Times selvittivät viime viikolla EU:n maataloustukien kohdentumista European Subsidies Stray From the Farm artikkelissa. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että rahaa valuu kuninkaallisille ja muille suurtilallisille, alkoholinvalmistajille, asvaltointiyhtiöille ja globaaleille suuryrityksille.

Myös Hesari kirjoitti selvityksen jo tiedossa olleesta populistisesta osasta otsikolla EU:n maataloustukea virtaa suuryrityksille. Suomessa on tabu kirjoittaa artikkelin mielenkiintoisemmasta osasta eli koko tukijärjestelmän mielekkyydestä.

Yli puolet EU:n koko budjetista koostuu maataloustuista. Vuosittain 53 miljardia EU kansalaisilta veroilla kerättyä euroa siirtyy maataloustukijärjestelmään. Nämä maataloustuet maksetaan pääosin maanviljelijöille mutta osa verovaroista päätyy suuryrityksille, asvattifirmoille ja Englannin kuningattarelle. EU:n maataloustukijärjestelmä on maailman suurin. Se on neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen vastaava.

Harald von Witzke, professor of agricultural economics at the Humboldt University of Berlin, argues that the system has become more bewildering, and in some sense has lost its bearings.

“Justification for it keeps on changing,” Mr. von Witzke said of the subsidy program. “First they said it was compensation for reducing support for prices, then they said it was to pay for the competitive disadvantage of high European environmental and animal welfare standards. They are now changing the argument again and saying that this is social policy, though the problem with that is that the big guys don’t need it.”

He added: “I think we need a complete review of the Common Agricultural Policy, including whether farmers should be subsidized at all.”

Länsimaiden maataloustuet ja elintarvikkeiden vietituet ovat eräs suurin este köyhimpien maiden kehitykselle, siis este köyhyyden poistolle, mikä on yksi tärkeimpiä Suomenkin allekirjoittamia YK:n vuosituhattavoitteita.

Länsimaat kuten EU kerää kansalaisiltaan veroa jotta se voisi maksaa maanviljelijöille elintarvikkeista lisähintaa. Tätä ruokaa jota ei ilman lisärahaa kannattaisi tuottaa viedään köyhiin maihin. Kehitysmaiden maanviljelijöiden on mahdotonta kilpailla EU:n ja Yhdysvaltojen tukeman halvan dumppausruuan kanssa ja he muuttavat nopeasti kasvaviin slummeihin suurkaupunkien laidalle.

Viime vuonna ruoan maailmanmarkkinahinta nousi nopeasti. Puhuttiin ruokakriisistä. Köyhät valtiot ovat riippuvaisia tuontiruuasta koska maataloustuettu tuontiruoka on tappanut niiden oman maaseudun. Valtioilta loppuu rahat kun tuontiruuan hinta ja öljyn hinta nousevat samanaikaisesti. Ja koska tuontiruoka on ajanut maanviljelijät kaupunkeihin ei tuontiruokaa voida korvata kotimaisella tuotannolla.

“Individual families are paying double for their food — one for their higher prices in the stores and then for the taxes that they pay out for subsidies,” said Stefan Tangermann, an agricultural economist.

No kuinka paljon minä maksan tästä markkinoiden vääristelystä ja köyhyyden ylläpidosta?

Suomen Valtion talousarvion 2009 mukaan Suomi maksaa EU:lle tänä vuonna 1 771 000 000 euroa. Oletetaan varovasti, että vain puolet tästä käytetään maataloustukiin. Jokainen suomalainen maksaa siis maataloustukia verojen ja muiden maksujen muodossa vuosittain 166 euroa. Melkoinen paukku kukkarolle kun vertaa sitä esimerkiksi tv-lupakeskustelun (224,3 euroa) kiivauteen.

Tähän 166 euroon tulee lisätä keinotekoisesti muuta maailmaa korkeammalla pidettävän ruoanhinnan aiheuttama lisälasku kuluttajalle. Eurooppalaisten ruoka on noin 15-25% maailmanmarkkinahintoja kalliimpaa. Meidän perheellä menee kuukaudessa ruokaan arviolta noin 500 euroa. Tästä maataloustukien osuus on siis noin 100 euroa. Vuodessa se tekee 1200 euroa.

Meidän nelihenkinen perhe maksaa siis maataloustukia (166*4)+1200= 1864 euroa vuodessa. Yhtä suomalaista kohden maksu on noin 466 euroa maataloustukia vuodessa.

Jos ihminen saa palkkaa 2000 euroa kuussa, hän tekee vuodessa viikon töitä kustantaakseen maataloustukijärjestelmää. Keksisitkö tälle rahalle tai ajalle muuta käyttöä?

Inhottavinta järjestelmässä on se, että myös tuensaajat, maanviljelijät, joutuvat kärsimään siitä. Ei arvokasta työtä (onko tärkeämpää työtä kuin ruoankasvatus?) tekevä ihminen halua elää tuen varassa. Onneksi EU on uudistamassa maailmaa monimutkaistavaa ja sen ruokaturvaa vaarantavaa tukiviidakkoaan ja toivottavasti Suomessa on taas pian mahdollista elää ruoantuotannolla. Maailmanmarkkinoilla suomalaisen elintarvikesektorin kilpailuvaltiksi ei riitä paketinkylkeen lätkäisty suomenlippu vaan tuotannon täytyy olla vastuullista ja ympäristöystävällistä.

Lisää asiasta:

Michael Jackson on kuollut – LIVE Billy Jean

sampsa — Thu, 25 Jun 2009 23:09:24 +0000

En tiedä ollako helpottunut vai surullinen Michael Jacksonin kuoleman johdosta, ehkä kumpaakin yhtä aikaa. Julkinen elämä ja haaskamedia tappoi upean esiintyjän ja hienon laulajan jo yli kymmenen vuotta sitten.

Nyt Michaelin ei tarvitse seurata viimeistä retostelua. Rauha

Billy Jean on ollut 90-luvun alusta saakka lempibiisini. Ei ole tullut parempaa vastaan. Videolla Michael vetää biisin konsertissa silloin joskus, parhaimmillaan

Video Michael Jackson – Billy Jean

Sikainfluenssa – Don’t believe the hype

sampsa — Sat, 30 May 2009 23:03:34 +0000

Sikainfluenssakauhu toi mieleen muutaman vuoden takaisen lintuinfluessapaniikin. Suomalaiset odottivat kauhulla muuttolintujen paluuta.

Asuin maailmanlaajuisen lintuflunssakauhun aikoina karanteenialueella Bangkokissa. Kukot kiekuivat aamulla ja varpuset parveilivat aamiaskojullani. Pääministeri Thaksin söi kanaa lehdistötilaisuuksissa.

Kirjoitin tuolloin länsimaalaisten suhteellisuudentajuttomuudesta.

“…Last year the bird flu finally spread to Europe, by migratory birds from Russia. Suddenly politicians started global crisis talks and all kinds of meetings to make influenza drugs more available. Funny how things speed up, if Europeans are under threat…

…Today 200 human infections have been recorded most of them in owners of small rural chicken flocks. When compared with Malaria, which causes about 350-500 million infections with humans and approximately 1.3 million deaths annually you’ll understand the seriousness of avian flu…”

Imagine, what would happen if Malaria would spread to Europe. Do you think there would suddenly be cheap anti-malaria pills for everyone?”

Ja sama hype sikainfluenssasta – sikainfluenssaan ja tuberkuloosiin kuolleiden määrä 13 päivän aikana Gapminderiin nakattuna:

Lääketehtaille virtaa tällaisen paniikinlietsonnan ansiosta valtavia summia kehitysrahaa. Montakohan sataatuhatta nopeutetusti testattua lintuinfluessarokotetta Suomenkin varastoissa lojuu?

Näillä uusilla lääkkeillä pyritään parantamaan rikkaiden länsimaalaisten pelkoja, ei estämään ihmisten kuolemia. Tällöin rahat ohjattaisiin puhtaan veden ja viemäröinnin saatavuuden parantamiseen, sekä malaria ja tuberkuloosilääkkeiden kehittämiseen. Consumption Rebellionkin kirjoitti asiasta.

Itse syön tällä hetkellä tupakoinninlopetuslääkettä, elintasolääkettä joka on malarialääkettä varmempi hittituote lääkefirmoille. Toimii

Ruotsilta hyvä avaus päästöjen vähentämiseen

sampsa — Wed, 11 Mar 2009 22:54:55 +0000

Hesari osasi uutisoida että Ruotsin hallitus aikoo vähentää päästöt lähes puoleen vuoteen 2020 mennessä. Päätös on hyvä verrattuna muihin EU-maihin jotka ovat sopineet vähentävänsä päästöjään vain 20% vuoteen 2020 mennessä ja nostavansa vähennyksen 30% ~~jos~~ kun Kööpenhaminassa onnistutaan sopimaan Kioton kolmannesta kaudesta.

Päästöjä tulisi tieteen perusteella laskea vuoden 1990-tasosta vähintään 45% vuoteen 2020 mennessä ja 95% vuoteen 2050 mennessä jotta katastrofia kyettäisiin hillitsemään.

Mitä Hesari ei osannut kertoa on että Ruotsin hyvä avaus ei riitä ja että Ruotsin hallitus ei aio vähentää Ruotsin päästöjä 40 prosentilla. Ruotsi aikoo vähentää omia päästöjään vain 27% ja loput 13% offsettaamalla CDM:n avulla, eli esimerkiksi siirtämällä uutta [ruotsalaista] teknologiaa kehitysmaihin.

Suhde on silti parempi kuin mitä itseään “ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi” itseään tituleeraava EU suunnittelee. EU on valmis leikkaamaan omia päästöjään vain 10 prosentilla ja ostamaan ilmastonmuutoksen kiihdytysoikeuksia köyhiltä valtioilta lopun 20% verran.

WWF vaatii EU:ta vähentämään omia päästöjään 30% vuoteen 2020 mennessä ja tämän lisäksi rahoittamaan kehitysmaiden hyppäystä kestävämpään kulutusmalliin 35 biljoonalla vuodessa. Nämä virallisen kehitysavun lisäksi annettavat varat tulisi ohjata puhtaaseen teknologiaan ja metsäkadon pysäyttämiseen.

IPCC:n tutkijat tarkastivat tällä viikolla ennustuksiaan ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja nopeudesta. Merenpinta tulee nousemaan metrillä vuoteen 2100 mennessä. Muistaakseni noin 10% maailman ihmisistä asuu tällä tulevalla tulva-alueella. Niin ja sitten on vielä ne 1,3 miljardia ihmistä joilta loppuu vesi Himalajan sulaessa ja…