Työmatkat ovat hyvin intensiivisiä. Kolleegoiden kanssa ollaan koko valveillaoloaika eikä töistä pääse irtautumaan kun kello lyö neljä. Vaikka tiivis muutaman viikon työputki onkin uuvuttava niin se myös antaa paljon. On aikaa vaihtaa ajatuksia kasvokkain, haudutella ideoita ja jatkokehitellä ajatuksia yhdessä. Parhaat ideat syntyvät usein työmatkoilla sähköpostin tavoittamattomissa.

Voit lukea matkakuulumisiani Indonesian reissulta WWF Suomen Jaiku-kanavalla. Nepalissa kävin pikavisiitillä auttamassa työkaveria metsäsisällön kehittämisessä ja synenergioiden löytämisessä uusien hankkeidemme ja Borneon hankkeemme välillä.

Muutama muisto reissulta:

Indonesiasta

Borneolla matkustaminen on haaste huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Matkoja ei ilmoiteta kilometreissä vaan ajassa niinkuin monessa kehitysmaassa on tapana.

Työkaverini Iwan oli matkalla WWF:n kenttätoimistolle ja bussiasemalla hänelle oltiin erityisen avuliaasti osoitettu vapaa paikka bussista. Iwan ei osannut epäillä mitään vaikka bussit oli buukattu jo täyteen. Iwanin paikka oli nurkassa bussin viimeisellä rivillä. Matkan alettua Iwan huomasi kivuliaasti, että bussin iskarit olivat mennyttä ja vietti seuraavat 16 tuntia ruhjoen päätään kattoon ja seiniin.

Ne tiet joita Kalimantanilla (Indonesian puoleinen osa Borneota) on ovat surullisen kuuluisia huonosta kunnostaan. Suomen tiet ovat kuin peilijäätä niihin verrattuna. Kuuluisin kuoppa löytyy Länsi-Kalimantanilta. Normaalikokoisen bussin ajaessa kuoppaan bussia ei voi nähdä tien reunalta. Mikä parasta kuoppaa ei voi kiertää. Paikalliset tietävät tämän joskus päivän kestävän hidasteen olemassaolon ja varustautuvat bussien väliseen hinausoperaatioon piknik-huovin ja eväin.

Nepalista

Suurin osa Nepalia on vaikeakulkuista Himalajan vuoristoa.

Istuskelimme puhumassa politiikkaa Kathmandulaisen ulkoiluliikkeenpitäjän puodissa hänen ystäviensä kanssa. Eräs ystävistä oli paikallisen teleoperaattorin palveluksessa. Kännykkämaston tai sateliittilautasen reistaillessa hänen tehtävänään on tehdä vaadittavat huoltotyöt. Tämä IT-tukihenkilö kävelee usein useita päiviä maailmankorkeimmassa vuoristossa vain päästäkseen mastolle ja selvittääkseen error-viestin syyn.

WWF Nepalin kenttätoimistot kattavat koko maan. Arvatkaa kuinka hauskaa on ensin lentää kapeaa “point of no return”-vuorensolaa pitkin vuorenseinämästä alkavalle kapealle kiitoradalle joka on 40 asteen ylämäessä ja jatkaa sen jälkeen neljä päivää patikkavaellusta päästäkseen toimistolle. Helsingin lähijunien myöhästelyt on melko pullamössöä näille kavereille.

Nepalissa on vallassa vaalein valittu hallitus jonka suurimpana puolueena on Maolaiset. Nepalilaiset toivoivat heiltä näiden paljon lupaamia uudistuksia korruption vaivaamaan hallintoon ja köyhyyteen. Nyt Maolaisia kutsutaan “metsäläisiksi” jotka eivät tiedä mitä tekevät.

Video – Katukuvaa nopeasti laajenevasta Kathmandusta

Hallitus julisti lokakuussa maahan energiakriisin ja rajoittivat sähkönjakelun kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa. Konfliktivuosien paisuttamaan Kathmanduun syntyi hallitsemattomasti kasvava urbanisoitumisongelma. Valtio avautui 90-luvulla hyvin nopeasti ulkomaailmalle. Kathmandussa tämä ja kaupungistuminen näkyivät seksibisneksen kasvuna. Maolaiset pyrkivät ratkaisemaan ongelman lailla joka sulkee kaikki ravintolat kello 23.00. Ei sähköä, ei musiikkia. Nepalissa kuplii pinnan alla.

Jaikussa ja Facebookin Sankariryhmässä matkan valmisteluita ja matkaohjelmaa. Pyrin kertomaan teille matkakuulumisia WWF Suomen Jaiku-kanavalla, aina kun pääsen nettiyhteyden ääreen.

Ai miksi juuri Indonesiaan ja Nepaliin? Koska Borneon sademetsät ja Nepalin tiikerit katoavat ilman uusia tehokkaita ratkaisuja. Kiitos kaikille jotka auttavat WWF Indonesiaa ja Nepalia yhteisessä urakassamme.

Miltähän sulava Himalaja kuullostaa. Maailman katto sulaa nimittäin vauhdilla. Sulaessaan vesi muodostaa katastrofin ainekset sisältäviä valtavia jäätikköjärviä jotka saattavat ryöpsähtää hetkenä minä hyvänsä alavirtaan kyliin ja kaupunkeihin. Ääni on varmasti pelottava.

Tulvat yleistyvät ennen kuin Etelä-Aasian ja Länsi-Kiinan mahtavat virrat alkavat ehtyä sulamisveden vähetessä. Mihin tämän valtavan vedenjakaja-alueen 1,3 miljardia ihmistä, siis noin joka viides maapallon asukkaista,  muuttaa kun ruuan ja energian tuotanto vaikeutuu?

Video – Himalaya: the roof of the world is melting

Tilannetta pahentaa vielä Etelä-Aasian ja Kaakkois-Aasian maataloudelle välttämättömän monsuunikauden muutokset. Monsuunikausi alkaa myöhemmin ja sade tulee rankkasateina tasaisen ropinan sijaan.

Video – Connecting Climate Change and Monsoon

Ruuan tuotantoa täytyisi nyt päinvastoin lisätä jotta yhä kasvava väestömäärä säilyisi hengissä. Huoh

Sulava pakastimeni tuntuu suorastaan rikosvälineeltä, puhumattakaan EU-päättäjistä jotka toistelevat Puolan ilmastonmuutoskokouksessa lämpimikseen jo löpistyjä lupauksia ilmastonmuutoksen torjunnasta. Pulinat pois ja rohkeita päätöksiä!

Duudsoneiden hauskat kampanjavideot löytyvät Nelosen sivuilta ja Operaatio Pökäleen omilta sivuilta.

• Video: julkkikset pinnistävät metsien hyväksi
• Video: Duudsonit Nepalissa
• Operaatio Pökäle