Herne eksyi eilen aamulla aika syvälle nenääni kun luin, että Helsingin palvelut ovat vaarassa bioenergian vuoksi.

Onneksi YLE on eilisen jälkeen muokannut uutistaan epäselvemmäksi. Epäselvät uutiset eivät saa aikaan reaktioita lukijoissa. Se taas takaa, että ihmiset eivät kiinnostu asioista ja päättäjät saavat päättää asioista ilman häiritsevää keskustelua.

Helsingin Energian siirtyminen kivihiilen tupruttamisesta puuenergiaan on supistamassa yhtiön voittoja ja siten Helsingin kaupungin voittoja. Kivihiili on kvartaalimaailmassa parempi pisnes kuin uusiutuvaenergia. Fossiilibisneksen voitoilla voikin sitten silotella toiminnan haittoja vaikkapa – Design-vuodella.

Toivottavasti kaupunki pitää päänsä eikä jatka lyhytnäköistä palveluiden tuottamista ihmisten ja maapallon kustannuksella kuten valtiolla on tapana; aseita, viinaa, öljyä, turvetta ja ydinvoimaa.

Tiesittekö muuten, että puolet Suomen polttamasta kivihiilestä tulee Venäjältä tai, että Venäjän viimeinen tsaariperhe heivattiin juuri kivihiilikaivokseen? Indonesiastakin rahdataan kiviä Suomeen. Onkohan mukaan sattunut Borneon sademetsistä raivattua hiiltä?

CC melancholic optimist

Collapse – Ensimmäiset 10.00 min (linkistä loput)

Disclose.tv – collapse an interview with michael ruppert 1of 6 Video

Lue lisää öljyhuipusta

• The Collapse Movie – links
• Ajatuksia Ensimmäisestä Maailmasta – oil peak

Solutions are waiting – tämä mieletön visualisointi uusiutuvan energian mahdollisuuksista on pakko katsoa. McCainin “drill baby drill”-skenaarion visualisointi on erityisen mehukas (via samin)

Tulevaisuus alkaa nyt, eli miten energiavallankumous tehdään käytännössä. Greenpeace ravistelee fossiloituneita käsityksiä energian tuotannosta Pohjolassa WWF:n Virtaa tulevaisuuteen-raportin jalanjäljissä.

Anna perusti blogeja kohahduttaneen verkkokaupan, Yalon. Menestystä ja onnea vanhalle työkaverille!

Tulevaisuus alkaa nyt from Greenpeace in Nordic on Vimeo.

Hesarin Kuukausiliitteessä, automainosten välissä,  oli energiatehokkuuteen motivoiva artikkeli “...seuraa jälkiä” jossa toimittaja pyrki selvittämään oman vuotuisen hiilijalanjälkensä. Hiilijalanjälki kuvaa henkilön kulutuksesta aiheutuvien vuotuisten kasvihuonekaasujen määrää.

Yllätyin erityisesti lämpimän veden suuresta vaikutuksesta ilmastorasitteeseen. Vaikka artikkeli olikin motivoiva, heti tuli kauhea tarve downshiftata, niin se myös ahdisti.

Hesari on teettänyt arvioihin ja keskiarvoihin perustuvan hiilijalanjälkilaskurin sivuilleen. Käytin 10 minuuttia illastani sähkölaskujen ja huoneiston lämmönkulutuskuittien tutkimiseen ja naputtelin testiin elintapatottumukseni. Tulos oli yllättävän alhainen 5234 kg.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg. Hesarin testi asettaa 2050 vuoden tavoitetasoksi 5500 kg joka perustuu EU:n päästövähennystavoitteeseen. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ihmisten tulisi kutistaa hiilijalanjälkiään 85-90 prosentilla nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, jotta vaaralliselta ilmastonmuutokselta vältyttäisiin. Suomalaisen todellinen hiilijalanjälkitavoite vuodelle 2050 on siis 1500 kg, ei poliitikkojen asettama 5500 kg.

EDIT Yksityishenkilöiden päästöt ovat vain osa kokonaispäästöjä. Tuohon 1500 kiloon tuleekin mahtua myös muut Suomen väkilukuun suhteutetut päästöt. Siis myös teollisuuden energian käyttö, joka vastaa noin 50% kaikista päästöistä.

Voisin yhä helposti nipistää tuhlaustani nopeammilla suihkuilla, sulkemalla tietokoneen useammin, syömällä vähemmän lihaa ja käyttämällä virtakatkaisijalla varustettuja jatkojohtoja. Silti, nykyteknologialla en kykene saavuttamaan 1500 kg. Hyvin huolestuttavaa.

Kannattaa käydä testaamassa oma ilmastorasite Hesarin testillä. Tulos on suuntaa antava ja antaa kuvan elintapojesi vaikutuksista suhteessa eri osa-alueisiin ja muihin suomalaisiin. Kuinka lähelle 1500 kiloa pääset? Entä missä voisit yhä tehostaa energian käyttöäsi?

Muita tutustumisen arvoisia nettisivuja ovat:

• Helsingin Energian energianeuvoja
• WWF – ilmastovinkit
• Vaihdavirtaa
• Tietokoneen energialaskin
• Älyttömyystesti
• Ruuan hiilijalanjälki on suuri
• Ruokien ilmastovaikutukset halutaan kuluttajien tietoon

Luonto kykenee uudistamaan tietyn määrän luonnonvarojaan vuosittain. Esimerkiksi metsät kasvavat vuodessa tietyn kuutiomäärän sitoen hiilidioksidia ja tuottaen puuta ja ympäristöpalveluita. Merien kalakannat uudistuvat vain rajatun määrän ja peltoalat tuottavat vain tietyn määrän satoa.

Global Footprint Network mittaa ihmisten ekologista jalanjälkeä joka kuvaa tätä uudistumiskyvyn ja kulutuksen suhdetta. Mittausten mukaan ihmiset ylittävät maailmanlaajuisesti planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja tänä vuonna 1,4-kertaisesti.

Ylikulutus on kiihtynyt vuodesta 1986 jolloin ensimmäistä Ylikulutuspäivää vietettiin joulukuun 31. päivä. Nyt saavutamme kulutuksen rajat jo syyskuussa!

Suurin syy ylikulutukseen ovat hiilidioksidipäästöt. Metsät ja muut hiilinielut eivät kykene sitomaan niitä valtavia päästömääriä joita vapautamme polttamalla fossiilista energiaa ja hakkaamalla metsiämme pelloiksi.

Laskin Sademetsä kotonasi – kuluttajaopasta varten keskiverto suomalaisen ekologisen jalanjäljen muutaman trooppisen raaka-aineen osalta. Yhtä Matti Meikäläistä varten täytyy varata kahvin juomisen vuoksi 315 neliömetriä kahvipeltoa, possun ja broilerin syömisen vuoksi 209 neliömetriä soijaplantaasia ja kasvirasvoja varten vähintään 1500 neliömetriä öljypalmuplantaasia. Kaikki tämä siis yhdelle suomalaiselle!

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on muuten 3. suurin maailmassa. Voit laskea oman ekologisen jalanjälkesi Tampereen ekotallaajasivulla.

Ohessa Mathis Wackernagelin esitys ekologisesta jalanjäljestä