Barack Obama, tammikuu 2011:

“I want to be very clear in calling upon the Egyptian authorities to refrain from any violence against peaceful protesters. The people of Egypt have rights that are universal. That includes the right to peaceful assembly and association,the right to free speech, and the ability to determine their own destiny. These are human rights, And the United States will stand up for them everywhere.”

Yhdysvallat, syksy 2011

“Police used batons to try to push the students apart. Those they could separate, they arrested, kneeling on their bodies and pushing their heads into the ground. Those they could not separate, they pepper-sprayed directly in the face, holding these students as they did so. When students covered their eyes with their clothing, police forced open their mouths and pepper-sprayed down their throats. Several of these students were hospitalized. Others are seriously injured. One of them, forty-five minutes after being pepper-sprayed down his throat, was still coughing up blood.” Poliisi hyökkäsi UC Davisiin

Video mielenilmaisun vapaudesta Yhdysvalloissa.

“Those who do not move do not feel their chains.” – Rosa Luxemburg

Aiemmin aiheesta:
Romaneista, menestyksestä ja kujanjuoksusta
Dokumentti – Capitalism is the crisis
Teknokratia koodinimi fasismille

Pyysin Kumpulan kyläjuhlien suurnaisen aluefoorumiin kertomaan pitkän ja häikäisevän menestyksekkään koordinaattoriuran aikana kertyneistä kokemuksistaan sekä Arabianrannan superkoordinaattorin jakamaan tietoa siitä kuinka he pykäävät runsaita asukastapahtumiaan, kuten ensi lauantain Isoa kierrätystapahtumaa.

Lyhyestä virsikaunis. Aktiivisten asukkaiden porukka otti idean omakseen ja ryhtyi hommiin. Tervetuloa lauantaina 21.5. nauttimaan Pohjois-Haagan ja Lassilan ensimmäisten kyläjuhlien, Haagapäivien, runsaasta ohjelmasta.

Kevään aluefoorumiaiheeksi valikoitui asukkaiden oman aluesuunnitelman teon käynnistäminen. Taustalla oli Pohjois-haagalaisten ja lassilalaisten tympääntyminen ja hämmentyminen Helsingin kaupungin esikaupunkien renesanssihankkeen hähmäisyyteen.

Kävin keväällä kaupungin ja Helka ry:n tarjoaman loistavan Osallistavat menetelmät ja fasilitointi-kurssin jonka opein pyörittelimme ajatuksemme ja ideamme fläpeille.

Ensimmäisen tunnin aikana ehdittiin tutustua ja pohtia suunnitteluprosessin sudenkuoppia ja keksiä ratkaisuja suurimpiin uhkiin. Uhiksi koettiin muunmuassa yhteisten tavoitteiden puute, NIMBYily, kaupungin välinpitämättömyys ja suunnitelman vaikuttavuuden puute.

Kahvitauon aikana syntynyt soliseva keskustelu jouduttiin keskeyttämään kun oli aika ryhtyä tunnistamaan Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaille tärkeitä alueita ja paikkoja.
- Alueen asukkaat tekemään omaa aluesuunnitelmaa Pohjois-Haagalla ja Lassilalle

Jatkoimme aluefoorumissa alkanutta suunnittelua toukokuun alussa. Fasilitoimme itsestämme muutamassa tunnissa seuraavat asiat: aluesuunnitelman tavoitteet, eli mitä haluamme saada aikaan ja rajasimme suunnitelma teemat joihin tulemme keskittymään.

Huomasimme suunnittelun uhkia pohtiessamme, että ilman selkeitä tavoitteita asukkaiden suunnitelma saattaa jäädä vain mukavaksi puuhasteluksi. Oli aika löytää yhteisymmärrys suunnitelman tarkoituksesta. Aluefoorumin Sampsa veti illan yksilö- ja ryhmätyöskentelyt osallistuen itsekin ideointiin.

Seuraavia kysymyksiä pohdittiin yksin, ryhmässä ja kaikkien kesken: Mitä hyvästä aluesuunnitelmasta selviää?, Kenelle aluesuunnitelma tehdään?, Kuinka aluesuunnitelmaa käytetään?, Milloin aluesuunnitelmaa käytetään?…

…Mehu- ja suklaapisaratauon lomassa tutustuimme aiemmin listattuihin alueelle tärkeisiin teemoihin ja alueisiin. Pohdimme mitkä asiat tai kokonaisuudet noudevat esille pitkästä listasta meille tärkeitä asioita. Tutustuimme kaikkiin ehdotuksiin ja annoimme niille ääniä. Vihreällä tarralla äänestettiin asioita joihin tulisi keskittyä. Keltaisella äänestettiin asioita joihin tulisi ehkä keskittyä ja punaisella tyrmättiin idea. Seuraavat kokonaisuudet valikoituivat niiksi teemoiksi joita lähdetään syventymään yksityiskohtaisemmin seuraavissa tapaamisissa.

1. Aukiot, solmupisteet ja keskukset
2. Puistot ja luontoalueet
3. Liikenne
4. Julkiset vapaat tilat
5. Asukastoiminta
6. Palvelut: julkiset ja yksityiset

- Asukkaiden aluesuunnitelma alkaa muotoutumaan

Joku kysyi tilaisuudessa: mistä tähän saadaan rahoitus?

Ei ole rahoitusta, eikä siis myöskään herroja jotka toppuuttelisivat asukkaita olemaan realisteja. Eräskin osallistuja painotti utopioiden kirjaamista ja toinen haastamista. Vapaaehtoiseen, yhteistyöllä tehtyyn oman asuinalueen kehittämiseen ei tarvitse rahalla pakottaa. Se kun nostaa hyvinvointia ilman rahaa.

Lontoo 9.12.

Rooma 14.12.

Ateena 15.12.

“Ole realisti. Vaadi mahdotonta.”

Olen hämmästellyt kuinka erityisesti vasemmistopiireissä vierastetaan kansalaisten hyvinvoinnin parantamista. Toiveet kansalaisten onnellisuuden nostamisesta ja vaatimus sen asettamisesta politiikan ytimeen tyrmätään sanomalla, että ihmisillä ei mene Suomessa hyvin. Daaa-a, pitäisikö asiaan juuri siksi paneutua?

Suomessa ollaan perinteisesti tyytyväisiä vähään ja kaikki niellään mitä tarjotaan. Onko tosiaan liikaa pyydetty jos haluaisi verorahojen vastineeksi yhteiskunnan, joka tukisi onnellisempaa elämää? Pitäisikö tyytyä vähempään?

Mikä on tarpeeksi hyvinvointia jota enempää ei tulisi vaatia? Tulisiko ihmisten todella tyytyä elämään jota voi juuri ja juuri sietää? Tulisiko ihmisten tyytyä työpaikkaan, tv-viihteeseen ja pitää suunsa kiinni? Hämmästyttävää ihmisten toiveiden ja utopioiden lannistamista.

Yhteiskunnan muut toimijat kuten elinkeinoelämä uskaltavat yhä vaatia mahdottomia ja saavat tahtonsa läpi. Kuka edustaisi kansaa ja vaatisi hyvinvoinnin ja onnellisuuden asettamista kilpailukyvyn ja tehostamisen edelle?

Kansanedustajatko?

Kansa?

Kuva cc xomiele

Katso erinomainen kooste Iranin Twitter-vallankumouksesta: Twitter revolution – Iran

Kirjoitin muuten joitain vuosia siten useita postauksia Iranista. Otin Bushin hallituksen uhkailut hyökkäyksestä Irania vastaan tuolloin jokseenkin tuohtuneesti vastaan. Opiskelijat ovat usein tuohtuneita. Annetaan se heille

“…Mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta vaalituen julkistaminen vain vahingossa tai vasta pakon edessä todistaa, että poliitikot tietävät itsekin liikkuvansa harmaalla alueella.

Keskusta on nyt pakon edessä lähtenyt ajamaan puoluerahoituksen avaamista yli 5 000 euron lahjoittajien osalta. Kokoomuksen ja SDP:n vastaukset ratkaisevat, miten pitkälle avoimuudessa päästään.

Keskustan Timo Kalli ja Jarmo Korhonen ovat tahtomattaankin ansainneet avoimuusmitalin, jos politiikan rahavirtoihin kaiken kohun jälkeen saadaan lisää läpinäkyvyyttä…”

Keskusta kompuroi ja muut puolueet vaikenevat asiaa pois mediasta. Korhonen ja Vanhanen pallottelevat Keskustan vastuuta eikä ole vaikea arvata kenellä pallo on kun musiikki loppuu.

“Suljetussa yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat syyllisiä, ainut rikos on jäädä kiinni. Varkaiden valtakunnassa ainut synti on loppujen lopuksi tyhmyys.” – Hunter S. Thompson

Hanna Kaarto katsoi Hesarissa poliitikkojen pilkkaavan lainsäädäntöä. Henrik Ruso taas katsoo avoimen rahoituksen hienoksi ideaksi mutta uskoo nykyistä avoimemman poliittisen työskentelyn poliitikkojen omantunnonmukaisten päätösten olevan politiikan uskottavuuden kannalta avointa rahoitusta olennaisempaa. Esimerkkinä rahoituksen avausta järkevämmästä tavasta lisätä politiikan avoimuutta, Ruso ehdottaa videoituja valiokuntaistuntoja.

Kommentoin Rusolle, että matalampi ilmoitusvelvollisuus vaalirahoituksesta on omiaan laajentamaan poliitikkojen sidosryhmää. Ei riitä, että tyydyttää vain yhden “kannattajayhdistyksen” tai yhtiön toiveet. Poliitikkojen täytyy nyt kerätä laajempi kannatajakunta elleivät rahoittajat halua nimeään julkisuuteen.

Puolueet ovat kautta linjan, ehkä Perussuomalaisia lukuunottamatta, olleet huolissaan äänestysinnokkuuden laskusta. Järjestöt miettivät mihin heidän ruohonjuuritoimintansa on kadonnut. Puolueet ovat itse tappaneet yhteyden äänestäjiin. Puoluekoneisto rasvautuu puolueiden itselleen antamilla järjestötuilla ilman aktiivisia kannattajiakin – heidät on voitu unohtaa. Voiko äänestäjistä rahoituksellisesti itsenäisten järjestöjen katsoa ajavan uskottavasti äänestäjien etuja?

Mitä jos

Puoluetuista luovuttaisiin ja puolueiden täytyisi kerätä tuki äänestäjiltä? Sen sijaan, että nämä “kansalaisjärjestöt” rahoittavat itse itseään sen perusteella kuinka hyviä imago- ja mainostoimistoja ne onnistuvat rekrytoimaan, puolueet joutuisivat kuuntelemaan äänestäjiä.

Joku varmasti miettii, että annan liikaa painoarvoa mainostoimistoille jotka muokkaavat puolueiden imagot miellyttäviksi ennen vaaleja. Ehkä annankin, mutta jos tällaisella imagonpesulla ei ole merkitystä niin ei siitä luopumisellakaan varmasti ole. Jos kaikkien puolueiden rahoitus vähenee niin yksikään ei ole siitä moksiskaan.

Mikäli seuraavien vaalien mainosrahat riippuisivat tyytyväisistä, kampanjoita rahoittavista äänestäjistä kannattaisi vaalilupauksetkin täyttää nykyistä säntillisemmin. Huijaus muistetaan herkemmin jos siitä on joutunut maksamaan.

Mitä jos vaalirahoituksen yläraja asetettaisiin [vaikka] tuhanteen euroon ja se rajattaisiin vain yksityishenkilöiden oikeudeksi? Yksi ääni, yksi lahjoitus?

Kun sama sääntö koskisi kaikkia poliittisia puolueita, voidaanko olettaa että varakkaiden ja varattomampien etuja ajavilla puolueilla olisi samat mahdollisuudet riittävän rahoituksen keräämiseen? Saisivatko köyhien asioita ajavat kerättyä riittävästi mikrorahoitusta jolla kilpailla 950 euroa vippaavan kansanosaa edustavien kanssa? Kuka osaisi vastata kaiken päättävän keskiluokan eli enemmistön toiveisiin?

Vaarana saattaa olla Obaman tukijoiden kaltaiset “nippulahjoittajat” jotka keräävät yksityisten lahjoituksia suosikkiehdokkaalleen. Mutta olisiko tällainen niputus myös keino aktivoida ihmisiä? Milloin näemme nykypäivän agitaattoreita, niputtajia, nettiyhteisöissä ja kaduilla?

Kannattaisiko puolueiden siirtyä imagospinnauksesta kannattajakunnan rakentamiseen positiivisella, nöyrällä ja osallistavalla tekemisen meiningillä?

Kunnallisvaaleja edeltäneessä YLEn Suuressa vaalikeskustelussa Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ilmoitti, että Kokoomus tulee avaamaan vaalirahoituksensa kuten Vihreät.

Kävin etsimässä rahoitustietoja Kokoomuksen nettisivuilta mutta turhaan sillä koko vaalirahoitus-termi on Kokoomukselle täysin tuntematon.