Kirjanmerkkaan hyviä juttuja yhä mutta nyt ilman julkaisutarkoitusta. Löydät sekalaiset linkkini täältä.

Postalicious-plugari postaa valikoidut delicious-kirjanmerkkini omaksi blogipostaukseksi blogiin. Vastaava lisäosa on käytössä esimerkiksi Pohdiskelevassa Liftarissa. Kyseisen blogin lukijana olen pitänyt vempaimesta.

Toivottavasti saan lisäosan asetukset nopeasti iskukuntoon, niin voitte kertoa oman käyttäjämielipiteenne automaattipostauksista.

Nettipalveluiden keskittyminen heikentää nettiä. Netin keskusliikkeet ovat vallanneet markkinat tee-se-itse-punk-netiltä, tehden netistä sliipatun ja teollisen makuisen. Kaikki sujuu vaivatta yksillä käyttäjätunnuksilla ja muutaman yrityksen kaikille tutuilla sivuilla. Sliipattujen käyttöliittymien hintana on henkilökohtaisten tietojen luovuttaminen koukuttavampien mainosten ja valvonnan takaamiseksi. Melko halvalla lähtee.

Kaiken tiedon luovuttaminen yksittäisten tahojen haltuun on typerää. Se on typerää esimerkiksi siitä syystä, että varastoituja tietoja voidaan käyttää sinua vastaan. Se on typerää myös siitä syystä, että tietoja käytetään tällähetkellä mainosten tehokkuuden parantamiseen, niiden kohdentamiseen juuri sinun haluillesi. Hyvät mainokset tuottavat tyytymättömyyttä. Sinä taas haluat todennäköisesti olla tyytyväinen. On typerää auttaa muita tekemään sinusta tyytymätön.

Nettiläsnäolo kannattaa hajauttaa. Tietojen varastoinnista ja epämääräisestä jatkokäytöstä on syytetty ennenkaikkea Googlea ja Facebookia.

Syyttely ja kohu tuntuu välillä naurettavalta. Ihmiset uhmaavat ja puhkuvat Facebookin törkeästä käyttäytymisestä, mutta eivät uskalla deletoida profiiliaan. Tero Lehto kuvaa fiiliksiä hyvin:

Itsesuojeluvaisto sanoo, että Facebookista kannattaisi jäädä pois. Mutta koska olen jäänyt vähän koukkuun, kokeilen vielä toimivatko nykyiset asetukset. Olen kuten moni muu, luottamus on petetty jo kerran tai pari, mutta ainakin yhden uuden mahdollisuuden helposti antaa.

EI, EI! Tämä lammas hajaantuu.

• Siirrän syötetilaukseni Google Readerista Netvibesiin
• Käytän puhelinta. Muistatko, sellainen jolla puhutaan.
• Tapaan kavereita
• Käytän linkkien jakamiseen ja seuraamiseen sekä kuulumisten huikkailuun avointa ja profiloinnin kannalta facebookia hähmäisempää Twitteriä. Twitterin alkuun pääsee muuten @linkolan erinomaisen Twitter oppaan avulla.
• Testaan sähköposti- ja muita googlevaihtoehtoja kuten hushmailia
• Luon Facebookiin aliaksen yritystä varten ja poistun Facebookista – N-Y-T, Nyt!

Kuva cc slimmer_jimmer

Viimeisen kahden viikon aikana olen saanut juhlistaa Porkkanamafian 1-vuotispäiviä, istuttaa kukkasipuleita, pohtia energiapuunkorjuuta, nauttia johtajatason seurasta Pohjois-Savossa, kääntää kasvimaata, ihastella porkkanoiden kirkasta oranssia, blogata työstä ja hyvinvoinnista, niittää, ihailla ensimmäisiä askelia, aloittaa päivän sirkuksella ja vetää kansalaisjournalismikurssin. Hienot kaksi viikkoa siis.

Olettehan jo huomanneet WWF:n uuden Villi Planeetta blogin? Kulutusviidakon rohkaisemina WWFläiset rohkaistuivat avaamaan ovet ja ikkunat ammolleen. Työkavereilla on hyviä juttuja ja paljon. En uskalla sanoa, että olen yllättynyt vaan, että tiesinhän minä Käykää lukemassa ja kommentoikaa.

Ja kaikkihan ostavat tämän perjantain ruuat ja juomat Porkkanamafian hulabaloo tunnelmissa!

Facebookissa kaveri pakkasi tavaraa laatikoihin ja uhkasi vapauttaa kirjansa. Olen tehnyt samaa itse viime kuukausina. Pakannut stuffia laatikoihin ja kuskannut ne kirppiksille tai UFFiin. Kirjani ovat lehahdelleet vapauteen Bookcrossingin seuraamina. Lasten lelut kiertävät muovipussillisen kuukausivauhdilla meiltä kavereiden muksuille. Huonekalut vähenevät ja asunto avartuu.

Viime viikkoina olen pohtinut muutaman postauksen viikkovauhdilla elämän tärkeimpiä asioista (Melko suureellista). Tavara ei ole yksi niistä. Vehmas Assemblyn blogiin on kertynyt jo hyvä kokoelma ajatuksia hyvän elämän perusteista kuten ajasta, nykyhetkestä, työstä ja siitä kuinka elää onnellisempaa elämää.

Tavara ei ole tie onneen. Myös Marikoo pohti tavaran ja onnen suhdetta tällä viikolla. Tavara sitoo meitä. Olen ollut muutaman kerran pidemmällä reppumatkalla, ja kotiin palattuani tavara on aina ahdistanut. Mihin ihmeeseen tarvitsen laatikollista haarukoita ja veitsiä? Elinhän juuri neljä kuukautta ilman ainuttakaan.

Tavara omistaa meidät. Tavarasta luopuminen sen sijaan vapauttaa. On hieno tunne kun uskaltaa päästää irti tavarasta. Milloin viimeksi tarvitsit jotain kellarista tai kaapin ylimmältä hyllyltä? Myy turha roina pois, joku tarvitsee niitä sinua enemmän. Vapauttavaa. Kannattaa kokeilla.

Video – George Carlin puhuu “Stuffista”

Kuva cc Peggy Archer

Tämän päiväinen oppitunti koskee päiväkirjan pitämistä. Tosimiehet pitävät päiväkirjaa tekemisistään ja ajatuksistaan tietenkin, koska

• tosimiehet pitävät päiväkirjaa – “Now, I’m not saying that their greatness is directly attributable to their journaling. I’m sure Captain Cook would still have been a bad ass even if he hadn’t kept a diary.”
• lapsesi haluavat lukea elämästäsi – “Now what do you remember from those [childhood] days besides that time a dog bit you in the face?”
• pysyt järjissäsi – “writing about your feelings and frustrations helps you focus on what’s really going on in your life and in your head”
• saat kuolemattomuuden – bo ha ha haa
• terveytesi paranee – “Especially as men, we often tend to keep things bottled up. Journaling provides a excellent outlet to let go of those things that are bothering or worrying us.”

Blogi sopii erinomaisesti päiväkirjaksi. Blogia voi pitää myös nimettömänä henkilökohtaisia asioita varten. Sen voi jopa salata muilta lukijoilta. Muista testamentata salasanat.

Suosituimpia helppokäyttöisiä blogialustoja ovat Blogger ja WordPress. Voit naputtaa ensimmäistä päiväkirjamerkintääsi jo muutamassa minuutissa. Ole parempi mies.

Kuva (cc) Retro Traveller

The Art of Manliness onnistuu muuten siinä missä joukoittain kaatuvat miestenlehdet eivät. Se on hauska, osaava, eikä yritä myydä mitään. Pidän erityisesti blogin selfhelp-posteista ja pikaoppaista. Kuinka valmistaa täydellinen Martini tai Nyrkkeily – runtelun suloinen tiede, ovat otsikoita jotka vetävät miehiä puoleensa.

Rakentava kritiikki ja toiveet ovat enemmän kuin tervetulleita kuten aina.

ps. Löysin toisenkin kuvan joka sopii aiheeseen vielä hitusen paremmin: Auringonkukat kiittävät

Mari kertoi jo blogin taustat

Nyt on siis käynnistynyt ensimmäinen oikea ulkopuoliselle tekemäni, suurempi blogiprojekti eli WWF:n Kulutusviidakko-blogi. Tarkoituksena on parin kuukauden ajan naputella siitä, miten länsimainen kulutus kytkeytyy sademetsiin ja mitä tavallinen kuluttaja voisi asialle tehdä.

Ensiaskel kohti blogia otettiin kesäkuussa, kun WWF:n Sampsa (joka siis pelastaa sademetsiä) otti yhteyttä ja pyysi juttelemaan mahdollisesta blogiprojektista. Sittemmin olemme kokoontuneet muutaman kerran ideoimaan ja suunnittelemaan sisältöjä ja muita blogiin liittyviä asioita. Tässä on siis ollut puolisen vuotta aikaa vääntää omia aivojaan ja näkökulmiaan myös sademetsien suuntaan.

Meitsi on ihan liekeissä

Siivosin syötteitäni viime viikon aikana. Aloitin poistamalla kuolleet blogit. Jatkoin poistamalla blogit joista en muista lukeneeni mitään suuremmin sykähdyttävää ja blogit jotka saivat minut huonolle tuulelle. Sain karsittua noin puolet blogisyötteistä.

Poistin kaikki yksittäiset Delicious-syötteet ja jätin vain network-syötteen. Uutislehdistä jätin yhden suomalaisen pääuutislehden ja kaksi eri vinkkelistä kirjoittavaa. Ulkomaalaisista lehdistä jätin vain Guardianin. Rohmusin viime viikkojen aikana taloussyötteitä omaan kansioonsa. Leikkasin määrää rajusti jättäen vain muutaman syväluotaavamman blogin ja muutaman talousuutissyötteen. Tein samoin musiikkivideosyötteille ja nettiuutissyötteille.

Blogien karsiminen oli vaikeinta. Tuntui kuin olisi pettänyt toisen bloggaajan aina painaessa “peruuta tilaus”-painiketta. Pudotin blogeja tarkkaan harkiten muutaman syötteen päivätahdilla. Nyt voin keskittyä mielestäni parhaaseen 23 blogiin ja itselleni antoisimpiin syötteisiin.