Kappas, näin pätevä dokumentti kriisistä ja sen vastarinnasta ilmaiseksi – tietenkin.
Video – Capitalism is the crisis
Capitalism Is The Crisis (full movie) from Michael Truscello on Vimeo.
Tämä on vasta alkua!
Palasin kolmisen viikkoa sitten töihin neljän kuukauden hoitovapaalta. Monet ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan miltä tuntuu palata takaisin töihin. Suurin ero on rytmeissä.
Neljän kuukauden aikana ehdin sopeutua kodinrytmiin. Perheen parissa ja kotitöissä on eduksi jos pyrkii tasaiseen ja asioita ylläpitävään rytmiin. Asiat tapahtuvat säännöllisesti, syklisesti. Tavoitteena on ehkäistä häiriöitä päivien ja viikkojen turvallisessa toistuvuudessa. Kodinrytmi on rauhallinen. Kodinrytmi on luonnollinen sitä ei tarvitse opetella tai yrittää. Täytyy vain antautua. On kuin olisi päässyt viettämään aikaa Borneon metsärajakylään jossa kalastellaan aamupäivä ja hengaillaan loppupäivä. Päiväunet ovat luonnollinen osa kodinrytmiä. Sää ja vuodenajat tuovat kodin viikkoihin vaihtelua.
Palkkatöissä asioita ei ylläpidetä vaan kehitetään. Tulee olla aktiivinen, dynaaminen ja innovoiva. Työnrytmiä voi kuvailla sormien napsutuksella. Työnrytmi kulkee eteenpäin jatkuvaa kehitystä ja kasvua viitoittavalla janalla.
Uskon, että juuri näiden rytmien eron vuoksi työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on niin vaikeaa. Yliaktiivista työrytmiä ei voi muuttaa luonnollisemmaksi kun kello lyö neljä. Illallakin ollaan tuottavia. Kuukauden kesäloma saattaa riittää rytmin palauttamiseen vaivoin.
Kiihkeään työnrytmiin antautuminen pitää kasvutalouden kaikkialle tunkevan koneen käynnissä. Se on kehityksen rytmi. Maapallon rytmi on rauhallinen, syklinen ja asioita ylläpitävä. Monet uskovat elämän luonnollisen rytmin olevan kuitenkin tuhoisa. Kasvutalouden sormia napsuttava, maapalloa repivä kone, vaatii jatkuvaa ponnistelua ja työtä. He uskovat ja uskottelevat elämänrytmin noudattamisen johtavan lamaan ja “totaalikatastrofiin”. Työn kuluttavaa rytmiä ylläpidetään jatkuvalla kriisillä ja sen uhalla.
Jaksaa jaksaa! On Pakko! Loputtoman lineaarisen kehityksenjanan päässä odottaa työläisen palkinto.
Lohduttavaa – että meidän ei tarvitse kuin rauhoittua ja antautua elämänrytmimme kantamiksi.
Pelottavaa – että Kriisin tahdintakojien rytmi soi niin voimakkaana niidenkin elämässä jotka tietävät elämän olevan jotain aivan muuta.
Annan hoitovapaalle viisi tähteä. Suosittelen.
